Jep, tuo paikka on näemmä tärkee, kun siitä pitää vielä vähän kirjottaa. Tulipa muuten tänään käytyä siellä pelaamassa vielä muutamat pasianssit, kun ääni on edelleen pois eikä jaksanu miettiä, mihin muuhun kapakkaan ois tolleen puolikuntosena viitsiny mennä - tuolla kun ainakin sen kortinpeluu on sallittua. Aikoinaan ihmettelin, miksei se ole ok kapakassa kuin kapakassa, mutta kuulemma rahasta pelaamisen takia sitä ei joka paikassa sallita. No, me tuskin pelataan rahasta 2 pakan pasianssia kahdestaan Aijan kanssa. : )
Tänään tuli taas tutkailtua ympäristöään vähän tarkemmin. Heti kun menin tilaamaan kahvikuppostani, tarjoilija-Anna sanoi, että uusin idis on, että tarjoilija vetää karaokenkin! Johan on markkinat... Ensin siellä ei nyt muutamaan kuukauteen ole ollut pokea ollenkaan ja nyt karaokevetäjällekin aiotaan antaa kenkää.
Koko hommahan varmaan kaatuu siihen mahdottomuuteen, ettei tuolla enää kukaan halua olla töissä viikonloppuiltoina, kun pitää olla tarjoilija, poke ja karaokevetäjä kaikki yhdessä ja yksinään. Siis jos tiskin takana on Anna, jolla ei ole edes järjestysmieskorttia (ja vaikka olisikin), tuo alkaa olla vaarallista työtä. Onhan se sitä jo nyt, mutta sentään karaoke-Jessellä on järkkärikortti ja ulosheittopalvelu pelaa niin kauan kuin Jesse on paikalla eli puoleen kolmeen. Kun pilkku tulee, häneltä loppuu työaika, eli Anna joutuu joka tapauksessa häätämään viimeiset lähtijät sieltä yksinään. En itse ikimaailmassa suostuis moiseen, mutta tommoseksi se nyt on lipsahtanut, kun ei ovelle enää saa ketään. Kun eihän siihen kukaan tule, kun joutuu olemaan sitten töissä kaikki viikonloput. Ovimies-Jesse kun lopetti, ei moiseen enää kukaan muu oo suostunut...
Ja kyllähän niitä korvaajia sais kaikille noille ihmisille vapaailtoja ja sairaspäiviä korvaamaan, jos Anne ois semmosen pomon maineessa, että kohtelee alaisiaan hyvin, mutta kun tahtoopi olla vähän päinvastoin. Lisäksi sen aivoitukset toimii täysin mun logiikan vastaisesti joissain asioissa: ensin vaihdetaan hanaolut halvempaan (Lapparista Koffiin), jotta saadaan parempi kate... okei. Mutta miksi tuopin hinta sitten myös samalla nousee 50 senttiä? Huonompaa kaljaa kalliimmalla hinnalla kuulostaa mun korviini lähinnä asiakkaille nauramiselta. "Tuutte te kuitenkin tätä kittaamaan, sama mitä kuraa juotte, ja kattokaa vaan, niin suostuttepa vielä maksamaankin siitä enemmän."
Vähänkö alkaa tehdä mieli alottaa kansalaisliike... Joku, en muista kuka, sanokin tänään, että tuolla vois alkaa kerätä asiakasadressia menon saamiseksi vähän tolkullisemmaksi. Itelle on lähinnä tullut mieleen kirjottaa Annelle piiiiiitkä kirje siitä, miltä se asiakkaasta tuntuu, kun karaoketoivomuksiin vastataan valinnanvaraa vähentämällä ja kun ruokatarjoomukset on vuosien mittaan muuttuneet huonoista huonommiksi (ikävä niitä alkuaikoijen sämpylöitä!). Ja miltä tuntuu ilta toisensa perään baaritiskillä kavereiden kanssa miettiä, millon taas rävähtää tappelus ja ehtiikö kukaan väliin vai sattuuko jollekulle ja mitä.
Siis jos jotain tekstiä adressiin tulee, niin ainakin ite kirjottelen siihen, että en halua olla kapakassa, jossa tunnen oman turvallisuuteni epävarmaksi ja jossa näyttää siltä, ettei henkilökunnalla ole asiat sen paremmin. Samoin sen haukkumisen vois lopettaa, että mistä sitten tuuraajat otetaan, jos sinä (Anna, Peter tms.) jäät saikulle. EI SE OLE NIIDEN ONGELMA! Työnantajan kuuluu ratkasta, mistä se saa sijaisen, jos varsinainen työntekijä on kipeänä. Sairaslomat kuuluu pitää, enkä ainakaan mä halua, että mulle tarjoilee joku, joka yskii ja pärskii laseihin. Nou tänk ju. Mut tätä on mun käsittääkseni kuulleet kaikki Haarikan työntekijät aikojen alusta asti (ja vaihtuvuus on tietty ollut aikamoista luokkaa). Joskus tuntuu, että tuo pomo kiukuttelee pahemmin kuin kolmivuotias penska! ; )
Ehkä osa potutuksesta tulee kotona potemiesta, tai siitäkin, että autosta sit putos pakoputken äänenvaimennin tänään tielle. En onneks ollu ehtiny ku 50 metriä pihasta tota katua, kun kuulu kolaus... Auto vaan varovasti takas omaan pihaan ja kotiin pihisemään kiukusta. Huomenna on soiteltava velipojalle, että millos oot ite toipunu lentsusta sen verran, että ehtisit kattoo tota pörinäpönttöö paikalleen.
On ne vit pas sans se dire adieu.. tral lal laaa.. (Mireille Mathieu, toooosi nätti biisi)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti