Haarikasta vielä

Jep, tuo paikka on näemmä tärkee, kun siitä pitää vielä vähän kirjottaa. Tulipa muuten tänään käytyä siellä pelaamassa vielä muutamat pasianssit, kun ääni on edelleen pois eikä jaksanu miettiä, mihin muuhun kapakkaan ois tolleen puolikuntosena viitsiny mennä - tuolla kun ainakin sen kortinpeluu on sallittua. Aikoinaan ihmettelin, miksei se ole ok kapakassa kuin kapakassa, mutta kuulemma rahasta pelaamisen takia sitä ei joka paikassa sallita. No, me tuskin pelataan rahasta 2 pakan pasianssia kahdestaan Aijan kanssa. : )

Tänään tuli taas tutkailtua ympäristöään vähän tarkemmin. Heti kun menin tilaamaan kahvikuppostani, tarjoilija-Anna sanoi, että uusin idis on, että tarjoilija vetää karaokenkin! Johan on markkinat... Ensin siellä ei nyt muutamaan kuukauteen ole ollut pokea ollenkaan ja nyt karaokevetäjällekin aiotaan antaa kenkää.

Koko hommahan varmaan kaatuu siihen mahdottomuuteen, ettei tuolla enää kukaan halua olla töissä viikonloppuiltoina, kun pitää olla tarjoilija, poke ja karaokevetäjä kaikki yhdessä ja yksinään. Siis jos tiskin takana on Anna, jolla ei ole edes järjestysmieskorttia (ja vaikka olisikin), tuo alkaa olla vaarallista työtä. Onhan se sitä jo nyt, mutta sentään karaoke-Jessellä on järkkärikortti ja ulosheittopalvelu pelaa niin kauan kuin Jesse on paikalla eli puoleen kolmeen. Kun pilkku tulee, häneltä loppuu työaika, eli Anna joutuu joka tapauksessa häätämään viimeiset lähtijät sieltä yksinään. En itse ikimaailmassa suostuis moiseen, mutta tommoseksi se nyt on lipsahtanut, kun ei ovelle enää saa ketään. Kun eihän siihen kukaan tule, kun joutuu olemaan sitten töissä kaikki viikonloput. Ovimies-Jesse kun lopetti, ei moiseen enää kukaan muu oo suostunut...

Ja kyllähän niitä korvaajia sais kaikille noille ihmisille vapaailtoja ja sairaspäiviä korvaamaan, jos Anne ois semmosen pomon maineessa, että kohtelee alaisiaan hyvin, mutta kun tahtoopi olla vähän päinvastoin. Lisäksi sen aivoitukset toimii täysin mun logiikan vastaisesti joissain asioissa: ensin vaihdetaan hanaolut halvempaan (Lapparista Koffiin), jotta saadaan parempi kate... okei. Mutta miksi tuopin hinta sitten myös samalla nousee 50 senttiä? Huonompaa kaljaa kalliimmalla hinnalla kuulostaa mun korviini lähinnä asiakkaille nauramiselta. "Tuutte te kuitenkin tätä kittaamaan, sama mitä kuraa juotte, ja kattokaa vaan, niin suostuttepa vielä maksamaankin siitä enemmän."

Vähänkö alkaa tehdä mieli alottaa kansalaisliike... Joku, en muista kuka, sanokin tänään, että tuolla vois alkaa kerätä asiakasadressia menon saamiseksi vähän tolkullisemmaksi. Itelle on lähinnä tullut mieleen kirjottaa Annelle piiiiiitkä kirje siitä, miltä se asiakkaasta tuntuu, kun karaoketoivomuksiin vastataan valinnanvaraa vähentämällä ja kun ruokatarjoomukset on vuosien mittaan muuttuneet huonoista huonommiksi (ikävä niitä alkuaikoijen sämpylöitä!). Ja miltä tuntuu ilta toisensa perään baaritiskillä kavereiden kanssa miettiä, millon taas rävähtää tappelus ja ehtiikö kukaan väliin vai sattuuko jollekulle ja mitä.

Siis jos jotain tekstiä adressiin tulee, niin ainakin ite kirjottelen siihen, että en halua olla kapakassa, jossa tunnen oman turvallisuuteni epävarmaksi ja jossa näyttää siltä, ettei henkilökunnalla ole asiat sen paremmin. Samoin sen haukkumisen vois lopettaa, että mistä sitten tuuraajat otetaan, jos sinä (Anna, Peter tms.) jäät saikulle. EI SE OLE NIIDEN ONGELMA! Työnantajan kuuluu ratkasta, mistä se saa sijaisen, jos varsinainen työntekijä on kipeänä. Sairaslomat kuuluu pitää, enkä ainakaan mä halua, että mulle tarjoilee joku, joka yskii ja pärskii laseihin. Nou tänk ju. Mut tätä on mun käsittääkseni kuulleet kaikki Haarikan työntekijät aikojen alusta asti (ja vaihtuvuus on tietty ollut aikamoista luokkaa). Joskus tuntuu, että tuo pomo kiukuttelee pahemmin kuin kolmivuotias penska! ; )

Ehkä osa potutuksesta tulee kotona potemiesta, tai siitäkin, että autosta sit putos pakoputken äänenvaimennin tänään tielle. En onneks ollu ehtiny ku 50 metriä pihasta tota katua, kun kuulu kolaus... Auto vaan varovasti takas omaan pihaan ja kotiin pihisemään kiukusta. Huomenna on soiteltava velipojalle, että millos oot ite toipunu lentsusta sen verran, että ehtisit kattoo tota pörinäpönttöö paikalleen.

On ne vit pas sans se dire adieu.. tral lal laaa.. (Mireille Mathieu, toooosi nätti biisi)

Yhden aikakauden päätös

Vähän se kirpaisi rinnassa, se tunne, että nyt vaan on vaihdettava kantapaikkaa, siis karaoken laulamisessa. Luultavasti enää ei tule edes olemaan mitään kantapaikkaa, vaan käyn milloin missäkin ja ehkä vain enimmäkseen yhdessä tai kahdessa paikassa. Lisäksi karaokeillat tulee näillä näkymin olemaan satunnaisempia, ei enää to-pe-la -putkea niin kuin tähän asti.

Haarikassa toki karaoket jatkuu kuten ennenkin, mutta minä en enää halua mennä sinne. Syynä se, ettei sitä uutta biisilistaa sitten tullutkaan siinä muodossa kuin oli annettu uskoa. Kun Anne oli puhunut vetäjille tietokonepohjaisesta systeemistä, oli aihetta olettaa, että se on se sama, joka on jo puolessa kaupungin muista paikoista. Väärin, on olemassa sellainenkin tietokonepohjainen systeemi, jota ei tuossa suppeudessa olekaan vielä tullut vastaan missään. Sanon suppeudessa siksi, että tässä tapauksessa kappaleiden määrä jostain ihmeen syystä vähenee, jos huhupuheita on uskominen. Kaikkea toki ei pidä uskoa tai ainakin pitää muistaa, että on kuullut väärin, mutta tämä on nyt ihan suoraan meikän silmään kusemista.

Koko hommeli lähti liikkeelle siitä, kun talvemmalla kysyin Annelta, milloin saa toivoa uusia levyjä, ja hän vastasi, että ainahan niitä toivoa saa. Myöhemmin esitin, että se rikki mennyt LK 3:n lopultakin korjattaisiin ja että saataisiin yksi (vain 1) enkunkielinen levy, jolla ois 50 kpl kasari- ja ysäribiisejä. No, vastaukseksi saatiin siis, että tulee tietokonesysteemi.

Laite on kuulemma jo paikalla, ehkä jopa tänä viikonloppuna otetaan käyttöönkin... Toki tänäänkin oli karaokea, uutta laitetta ei vain voinut käyttää jonkin jutun puuttumisen vuoksi.

Että noin Haarikassa. Olin jo pitkään miettinyt boikottia hullun henkilökuntapolitiikan takia, mutta koska nyt on kustu suoraan mun muroihin (pyysin uusia levyjä ja vastattiin asioiden huononnuksella), osaan kyllä lukea, ettei mua siihen kapakkaan kaivata. Liian vaativa asiakas, enkä ihan varmasti tuota tarpeeksi! Juo kupin, pari kahvia per ilta, otan liian harvoin mitään viinaksia ja syön vaan sillon tällön kanankoipia. Niin no, kuskaan sinne myös muita asiakkaita tietysti, ja ostelen ylihintaisia tupakka-askeja. Mutta mitään noistahan ei lasketa, eihän?

Tätä onkin kestänyt aika tarkkaan neljä vuotta, mutta voin minä sen lopettaakin, kun kerran muroihin kustaan. Syön lese-levykkeeni mieluummin ihan vaan maidon kanssa, kiitos.